Pidämme toisiamme kädestä. Laitan käteni hänen selkänsä taakse. Kävelemme parkkihallin läpi kohti liukuportaita joista menemme ylös. Kerron tytölle kuinka seisoin tässä ja katselin ympärilleni etsien häntä ennen ensimmäistä tapaamistamme. Tyttö istui vieressäni olleen ison veistoksen takana kirjoittamassa tekstiviestiä. Kännykkä kädessä katselin ympärilleni ja menin vielä toiset rullaportaat ylös. Sain viestin että hän on jonkinlaisen ison puuhökkelin luona. Menin kaiteelle ja katselin alaspäin ja ajattelin että tuota hän varmasti tarkoittaa.

Menen portaat alas puuveistosta kohti. Näen vilaukselta kännykkää käyttävän tytön ja tunnistan hänet heti. Liikun äkkiä portaista veistoksen taakse, kirjoitan lyhyen viestin ja tulen varovaisesti esiin. En voi estää hymyäni kävellessäni häntä kohti. Tyttö vilkaisee kerran ja sitten heti perään uudestaan hämmentynyt ilme kasvoillaan. Hän katsoo alaspäin hieman hymyillen ja nousee ylös. Lähestyn ja halaamme. Lievän ujon hymyntapaisen saattelemana hän suutelee minua. Pehmeät huulet. En ollut varautunut suudelmaan - pitkän suutelun jälkeen minun on pakko hieman irrottauttua. Söpö hymy. Totean että hän tosiaan piti lupauksensa. Lähdemme kävelemään ulospäin. Kaivan kännykkäni vielä esiin sillä siihen oli tullut viesti jota en ollut ehtinyt lukea. Siinä tyttö kertoo että ei varmasti uskalla suudella minua kohdatessamme.

Menemme nyt samaisia portaita ylös josta näin tytön neljä päivää sitten. Halli on varsin tyhjä näin myöhään illalla. Hän vie matkalaukkunsa kuljetinhihnalle. Istumme yhdessä tuoleilla ja katsomme toisiamme. Suutelemme. Kummatkin katselemme ympäriinsä. Edessä sivummalla istuu vanhempi selvästi ulkomaalainen mies. Pidemmällä mies puhuu kovaäänisesti kännykkäänsä englanniksi. Ääni kuuluu hyvin hiljaisessa hallissa. Satunnaisesti ohi kävelee muutamia ihmisiä. Tyttö tulee yhtäkkiä syliini istumaan kasvot minua kohti. Huomaan etusivullani istuneen vanhemman miehen mielenkiinnon heränneen. Suutelemme jälleen kiihkeästi. Näen sivusilmällä ikkunaheijastuksen kautta kuinka mies näyttää katsovan suuntaamme. Kun tyttö hivuttautuu takaisin tuolilleen, katseeni kohtaa miehen katseen ja hän kääntää päänsä äkkiä pois.

Jatkamme hiljaista istumista, vilkuilen aikataulua seinältä. Tyttö nojautuu minuun ja laitan käteni hänen ympärilleen. Nyt minun on lähdettävä, hän sanoo. Nousemme tuolilta ja kävelemme portille. Huulemme kohtaavat pitkään ja intensiivisesti. Katselemme toisiamme. Sanon hänelle että nyt sinun on pakko mennä. Rutistan häntä kovaa ja viimeisen kerran suutelen häntä. Hän loittonee, hymyilee ja kääntyy poispäin. Ei itke. Seison paikoillani ja katson häntä. Hän katsoo kerran taakseen ja jatkaa kävelyään. Katson paikoilleni jähmettyneenä ja vielä toisen kerran hän vilkaisee suuntaani ja vilkuttaa. Hän häviää näkyvistä mutta jatkan hänen suuntaansa tuijottamista. Jähmettymisen rikkoo paikan työntekijä jonka huomaan tuijottavan minua ja hän kääntää katseensa äkkiä alas ja jatkaa puuhiaan.

Kävelen pois samaa reittiä jota tulimme. Hymyilen itsekseni. Se oli parempaa mitä uskalsin kuvitella.